Kaupunkipolitiikka ja rakentaminen - puheenvuorossa Jan Vapaavuori ja Kimmo Tiilikainen

31
tammikuu
2018

 

Asunto-, energia- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen sekä Helsingin kaupungin pormestari Jan Vapaavuori keskustelivat asumisesta, kaupungeista ja rakentamisesta tiistaina 30.1.2018 järjestetyssä Asuntomarkkinat 2018 - asuntovaikuttajien areenatapahtumassa.

 

Kimmo Tiilikainen, teemana oli; "Mihin asunto- ja kaupunkipolitiikassa pitää panostaa”. Hän nosti puheenvuorossaan esille sen, että tällä hetkellä Suomessa rakentaminen on hyvässä vauhdissa ja vihdoinkin olemme saaneet uusien kohteiden aloitukset tavoitteen mukaiselle tasolle. Tiilikainen lisäsi vielä, että tällä hetkellä ollaan myös tuetun asumisen aloitukset saatu kasvukäyrälle ja ettei vastaavaa ole tapahtunut moneen hallituskauteen.

Tiilikainen puhui myös asioista, joita hallitus on pyrkinyt tekemään asumisen ja rakentamisen helpottamiseksi ns. ”normienpurkutalkoiden” hengessä. Normienpuruksi hän laski tulevan maakuntahallintomallin. Tämän siksi, että viranomaisprosessit helpottuvat suuria hallinnollisia himmeleitä yhdistettäessä 18 maakunnan hallintoalueen yksiköihin tai ainakin tämä on muutoksen tavoite ja tahtotila. Vertailuna ministeri nosti esille nykyisen yli 400 viraston kolhoosin muuttumisen 18 virastoksi.

Yleisöltä kysyttiin pitävätkö he ARA asuntojen tulorajoista ja tulotason määräaikaistarkastuksia hyvänä? Kommentit aiheeseen; ”ideana tämä on hyvä, mutta se ei toteudu suunnitellusti oikeassa elämässä. Tätä voidaan jopa pitää eräänlaisena kannustinloukkuna, koska on mahdollista, että paremman työn vastaanottamisen johdosta saatat menettää asunnon. Segregaation tukeminen ei vastaajan mielestä ole hyvää politiikkaa”.

Jan Vapaavuorelle osoitettiin kysymys; "Miten maailman toimivin kaupunki rakennetaan?”

Vapaavuori toi terveisiä piilaaksosta sekä New Yorkista. Piilaakson kuumin puheenaihe oli itseohjautuvat autot. Vierailun tarkoituksena oli käydä kysymässä suurilta yrityksiltä, minkälaisena he näkevät kaupunkien ja valtioiden tulevaisuuden. Googlelta vastattiin heidän näkevän kaupungit voittajina tässä kisassa. Sama mielipide jaettiin myös New Yorkissa, missä oli nostettu esille kaupungin vahva rooli infrastruktuurin mahdollistajana.

Pormestari lausui lainauksen; ”ihmiset muuttavat kaupunkiin etsiäkseen työtä ja elantoa, mutta jäävät sinne elääkseen hyvää elämää”. Tällä hän viittasi siihen, että kaupungit kykenevät yleisellä tasolla tarjoamaan elämän eri vaiheissa paremmat palvelut, kuin mitä periferia tai syrjäseudut pystyvät tarjoamaan. Valinnanvapaus ja mahdollisuudet luovat paremmat edellytykset jokseenkin subjektiiviselle käsitykselle hyvästä elämästä.

Rakentamisen ja kaupunkisuunnittelun aihepiiriä Vapaavuori kommentoi huomauttaen, että sen eri tasoilla on yleisesti unohdettu minkälaisesta aikajänteestä on kyse. Rakennuksen aikajänne sen valmistumisesta seuraavaan suurempaan korjaukseen saattaa olla 40 vuotta. Tämä tarkoittaa sitä, että käyttäjien, kaupungin ja yhteiskunnan tarpeet ja preferenssit ovat saattaneet muuttua jopa yli 10 kertaa vastaavana aikana. Onko edes mahdollista tehdä tuon aikajänteen ylitse kestäviä suunnitelmia? Vapaavuori kommentoi myös kaavoitusta yhtenä osa-alueena. Prosessia on nopeutettava. Markkinat muuttuvat nopeammin kuin kaavoitus ehtii vastata kysymykseen ja tästä syntyy tilanne, ettei koskaan ole oikeaa tuotetta markkinoilla.

Vapaavuori lisäsi kaupunkisuunnittelusta ja kaavoituksesta vielä sen, että kaupunkien menestys on kiinni niiden monimuotoisuudesta. Jokaisen korttelin, alueen tai lähiön ei tarvitse olla kopio toisistaan - vaan niiden sisällä ja alueiden välillä tulisi olla monimuotoisuutta. Harmillisena Vapaavuori näki sen, että melkein jokainen uusiokäytetty vanha satama-alue näyttää samalta maasta riippumatta. Hänen mukaan Helsingissä tullaan panostamaan jatkossa siihen, että kaupunki kehittyy erilaisten ratkaisujen ja monimuotoisten toiminnallisuuksien kirjon kautta.

Minkä Vapaavuori näkee sitten tulevaisuudessa muuttuvan? Yksiöiden ja kaksioiden suhde asuntokannassa pitäisi ainakin miettiä uudelleen. Kun 2/3 pääkaupunkiseudun kasvusta johtuu maahanmuutosta. Asuntokannan kannalta voi koitua ongelmalliseksi se, kuinka olemassa oleva kanta palvelee heidän perhekäsitystä? Tarvitaan oletettavasti siis väljyyttä.

Tulevaisuuden visioista Vapaavuori tiivisti seuraavasti; 70-luvulla luotiin lähiöt, nyt rakennetaan satamat ja tulevaisuus tulee olemaan suureksi osaksi täydentämisrakentamista. Kaupunkeja pitää tiivistää ja tehostaa. Tällöin menestyjinä tulevat olemaan toimivat, luotettavat ja ennakoitavat kaupungit, jotka osaavat yhdistää julkista ja yksityistä sektoria siten, että kaupunkilaisille löydetään parhaat ratkaisut.

Olemme ICONissa samaa mieltä siitä, että urbanisaatio tulee olemaan jatkossa se veturi, joka tulee ajamaan kaupunkien merkityksen valtioiden ohi. Luomme aktiivisesti konsepteja, jotka pyrkivät ratkaisemaan asumiseen liittyviä ongelmia hyödyntäen ekologisia, energiatehokkaita ja digitaalisia ratkaisuja rakennuksissa. Mielestämme rakentaminen tulisi tehdä tehdasolosuhteissa, koska tuottavuudessa ja laadussa on tehtävissä huimia parannuksia. Kyseisillä toimenpiteillä tuemme sitä, että tulevaisuudessa kaupunkilaisilla on mahdollisuus hyvään elämään.

 

Paljon puhetta asuntomarkkinoista – unohtuuko kokonaiskuva?

27
marraskuu
2017

Asuntomarkkinoista on kirjoitettu viime aikoina paljon mediassa. HS kertoi erikoissijoitusrahastoon liittyvistä riskeistä koskien niiden likvidisyyttä. Tämä on ajankohtainen ja hyvä huomio, sekä todellinen riski tilanteessa, jossa suuri joukko sijoittajia myy rahasto-osuutensa samanaikaisesti. On hyvin edesvastuutonta, mutta laillista keinotella arvonmäärityksillä tavalla, jolla eräät asuntorahas- tot ja pörssiyritykset ovat toimineet. Tästä syystä moni asiaan perehtymätön sijoittaja voi rinnastaa uutisoinnin alle täysin erilaista toimintaa harjoittavat toimijatkin. Esimerkiksi ICONin tyyppisissä suljetuissa rahastoissa tätä ongelmaa ei pääse syntymään, sillä meidän voitto (tai tappio) realisoi- tuu sijoittajille vasta kun asunnot myydään.

Kauppalehti uutisoi myös isosti yksittäisen rakennusliikkeen ongelmista Helsingin keskustassa sijaitsevan kiinteistön kaupassa. Tämä on valitettava yksittäistapaus ja virhearviointi, mitä kaikilla aloilla tapahtuu on suhdanne mikä tahansa. Olemmekin ICONilla pitäneet hyvänä ohjenuorana sijoittajien suuntaan antaa reilusti informaatiota hankkeista ja niiden sisällöstä – on tärkeää, että sijoittajat ymmärtävät prosessit ja osaavat arvioida toimijan kompetenssia strategian läpivientiin.

Lisäksi olemme saaneet viime aikoina lukea erilaisia spekulointeja Ruotsin kiinteistömarkkinoista. Ruotsissa asiaan on kuitenkin havahduttu ja se on ollut tiedossa pitkään. Ongelmaan on puututtu tekemällä toimenpiteitä, kuten esimerkiksi: asuntolainaa on lyhennettävä nopeammin ja rakentamista lisätty merkittävästi suurkaupungissa. Nämä toimenpiteet näyttävät tehoavan, sillä asuntojen hinnat ovat stabilisoituneet.

Valitettavan usein kokonaiskuva unohtuu

Viimeaikaisissa keskusteluissa on kuitenkin unohtunut muutama oleellinen asia. Suurin yksittäinen syy, joka vaikuttaa asuntojen hintoihin, on niiden kysyntä. Siellä missä kysyntää on - asunnot menevät kaupaksi ja mikäli asuntoja ei rakenneta tarpeeksi - hinnat nousevat kysynnän ylittäessä tarjonnan. Tämä on peruskivi, jonka jokainen taloutta opiskellut tietää.

Miksi ihmiset sitten muuttavat pääkaupunkiseuduille ja muihin kasvukeskuksiin? Vastaus on yksinkertainen; siellä ovat työpaikat, ”sirkushuvit” ja samankaltaiset sekä samanlaisen ajatusmallin omaavat ihmiset - toisin sanoen: yhteisöllisyys! Kaupungistumisen trendi on maailmanlaajuinen, eikä Suomi ole tässä millään tavalla poikkeus, tämä selviää niin tilastokeskuksen kuin YK:n tilastoista.

YK:n vuonna 2014 julkaistu kaupungistumisen trendi ja maailman väistönkehitys

Asuntojen hinnat eivät romahtaneet?

Muistatte varmasti päivän jolloin Lehman Brothers ilmoitti jättävänsä konkurssihakemuksen? Tuntui siltä, että koko maailma romahtaa. Miten on mahdollista, että yksi maailman isoimmista pankeista menee konkurssiin? Markkinat olivat shokissa. Muutama vuosi tästä syntyi eurokriisi (2011). Saimme jälleen uutisia siitä kuinka synkästi yrityksillä ja etenkin vientiyrityksillä menee sekä kuinka huonolla tasolla ovatkaan valtioiden taloudet.

"Asuntokuplaa ei synny, kun rakennetaan tarpeeseen"

Kaupungistuminen ei pysähtynyt, eikä edes hidastunut finanssikriisin aikana. Vastaavasti rakentaminen hi- dastui merkittävästi. Yksistään pääkaupunkiseudulle on koko 2000-luvun aikana muuttanut keskimäärin 17.000 ihmistä vuodessa. VTT mukaan, olisi näiden muuttajien asuttamiseksi pitänyt rakentaa noin 13.000 uutta kotia vuosittain. Ihmismassat ovat liikkuneet, mutta koteja ei ole saatu rakennettua lähimainkaan riittävällä tasolla. Asuntorakentamisen rakenteellinen vaje on vuoteen 2015 mennessä noin 30.000 asuntoa. Viime vuosien aikana käynnistettyjen massiivisten rakennushankkeiden (Jätkäsaari, Tripla ja REDI) ansiosta on vajetta saatu kirittyä kiinni noin 10.000 asunnolla. Tarkoittaa siis sitä, että vajetta on vielä noin 20.000 asunnon verran. Kaupungistumisen kiihtymisen myötä asuntojen vuotuinen rakentamistarve kasvaa ja tämän hetkisellä rakentamisen tahdilla ei tarjonta tule kohtaamaan kysyntää lähivuosinakaan.

Suomen osakasuntojen hintakehitys vuodesta 1988-2017, Tilastokeskus

Samaan aikaan EKP jatkaa tukitoimiaan euroalueen talouden tervehdyttämiseksi. Suuri osa tästä tukirahasta valuu isoille instituutioille, jotka sijoittavat rahat markkinoille. Pörssien kokonaisarvot nousivat nopeammin kuin yritysten voitot. Näin ollen pörssi mielletään kalliiksi. Markkinakorko on samanaikaisesti ollut käytännössä 0%, eikä kannusta rahan säilyttämiseen pankissa. Tämä johtaa siihen, että instituutiot allokoivat sijoituksensa kiinteistösektorille, koska heille on päivänselvää, että urbanisaatio on totta ja ihmiset muuttavat kaupunkeihin tarviten lisää asuntoja.

Positiiviset talousluvut

Suomen talousluvut ovat vihdoin kääntyneet kasvuun muun maailman vanavedessä. Tästä johtuen yritykset ja ihmiset uskaltavat tehdä pidemmän tähtäimen investointeja. Tämä luo taasen pohjaa markkinoiden kehittymiselle ja vakaudelle. Kun markkinat yleisesti kehittyvät — kehittyvät myös kiinteistömarkkinat — erityisesti kasvukeskuksissa.

Edellä mainittuihin syihin perustuen ICON päätti sijoittaa pääkaupunkiseudulle ostamalla Helsingin ydinkeskustasta arvokiinteistön. Kohdekokonaisuus tulee sisältämään upeita arvoasuntoja sekä korkeatasoisen hotellin ravintoloineen.

Mariankatu 23 ja Liisankatu 8A

Työkalujen merkitys riskien minimoimisessa  (osa 2 / 2) 

31
lokakuu
2017

Kohteiden ja kumppanien valintaprosessi

ICON on kirjannut strategiaansa ne tavoitteet, joita yhtiöllä on omien tuotteiden ja kohteiden osalta. Jokaista hanketta tarkastellaan aluksi ”strategia-silmälasit” päässä. Mikäli kohde on strategiaamme sopiva, jatketaan kohteen tarkastelua pureutumalla sen eri osa-alueisiin. Mitä kohde maksaa ja mikä on sen tuotto-odotus? Entä mitä kohteelle pitää tehdä, jotta sen tuotto-odotus toteutuu. 

Kohteen tiedot, kuten sijainti, arvioitu kehityksen kustannus, myyntihinta sekä myyjänä olevan tahon luotettavuus syötetään analysointi-työkaluun, joita avulla saamme lyhyen tai pitkän kaavan kautta tarkasteltua sen, onko kohde ylipäätään meitä kiinnostava ja soveltuuko se meidän strategiaan. Jos soveltuu, seuraavaksi tulee tarkasteltavaksi se, minkälainen kehityshanke kohteen ympärille on rakennettava, jotta siitä saadaan paras mahdollinen tuotto sijoittajille.

Kohteiden toteuttamiseksi tarvitaan eri ammattikuntiin kuuluvia kumppaneita kokonaisuuden ja eri osa-alueiden menestyksekkääseen läpivientiin. Näiden kumppaneiden valitsemiseen on ICONissa luotu oma prosessi. Prosessissa kumppaneita vertaillaan keskenään seuraavia osa-alueita analysoimalla; yritys, talous, referenssit ja hinta. Kumppanit pisteytetään prosessin lopputuloksena niin, että hinnasta voi saada maksimissaan 100 pistettä ja muista osa-alueista 100 pistettä. Pisteidenjaon jälkeen voidaan tehdä lopullinen valinta kumppaneiden suhteen.

Kun oikea kohde ja kumppanit ovat valikoituneet, voimme ryhtyä pureutumaan kohteen ominaisuuksiin ja niihin liittyviin riskeihin hyödyntäen yllä- ja edellisessä blogissa mainittuja työkaluja. Kyseisten toimenpiteiden avulla pyrimme valikoimaan ICONille ja tuotteillemme sopivimmat kohteet ja kumppanit.

ICON toimii vaihtoehtorahastojen hoitajana. Vaihtoehtorahastojen markkinointi Suomessa vaatii Finanssivalvonnan myöntämän markkinointiluvan. Luvan saamisen edellytyksenä on se, että vaihtoehtorahaston hoitaja osaa kuvata tuotteeseen liittyvät riskit tarpeeksi laajasti ja tarkasti niin, että sijoittajat ymmärtävät ne. Näiden riskien kartoittamiseen ja niiden kuvaamiseen on luotu omat prosessit. Prosessien kautta kartoitetaan rahastoihin ja muihin tuotteisiin liittyvät riskit sijoittajansuojan näkökannalta.

Yllä kuvattujen toimenpiteiden ja prosessien kautta, pystymme luomaan kokonaiskuvan sijoitustoiminnan varojen keruusta, kohteiden hankinnasta, niiden jalostamisesta aina niiden käyttäjiin asti. ICONin ”tuotteen” elinkaareen vaikuttavat riskit vaikuttavat niin ikään asiakkaisiimme — ovat he sitten sijoittajia tai lopputuotteen omistajia. Tästä syystä kiinnitämme nyt ja jatkossa erittäin suurta huomiota riskeihin ja niiden kartoittamiseen luotuihin prosesseihin. Käsittelemme yleistä riskikuvaa osana strategiaa, hallituksen työskentelyssä sekä osana operatiivista toimintaa.

Riskien tunnistamiseen kehitettyjä työkaluja ja prosesseja hyödyntäen, sekä niitä jatkuvasti jalostaen olemme kyenneet luomaan prosesseja, jotka avustavat meitä luomaan sijoittajillemme käsinkosketeltavaa tuottoa.

Riskien hallinta kiinteistösijoittamisessa (osa 1 / 2)

28
syyskuu
2017

Vacon on suomalainen menestystarina, jonka perustajäseniä on  ICON:in puheenjohtaja Jari Koskinen. Koskinen on väitellyt tohtoriksi yrityksien dynaamisesta johtamisesta. ICON:issa Jarin vastuulla on hallitustyöskentely sisältäen kyvykkään stratregian ja tehokkaat prosessit. Tässä blogissa Jari kertoo tarkemmin mitä työkaluja käytämme ICONissa.

Sijoitustoiminnalle on olennaista, että siihen liittyy aina riskejä. Riskien tunnistaminen ja niiden huomioiminen sijoituspäätöstä tehtäessä, korostuu nopeasti muuttuvassa maailmassa. Kiinteistöihin sijoittamista, joko suoraan tai epäsuoraan, pidetään siihen liittyvien riskien kannalta perinteisesti pienempi riskisenä kuin esimerkiksi osakesijoittamnen. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö kiinteistöihin sijoittamiseen liittyisi riskejä.

Kiinteistösijoittamisenkin riskit voidaan jakaa ns. ”sisäisiin” ja ”ulkoisiin” riskeihin. Ulkoisiin riskeihin luetellaan yleisesti sellaisia riskejä, jotka vaikuttavat sijoituskohteesta tai tyylistä riippumattomasti kuten; poliittinen riski (esim. vaalitulos), force majour riski (sota, vallankaappaus, luonnonkatastrofit), talousriski (maailmanlaajuinen lama/taantuma) tai muu vastaava.

Sisäisiin riskeihin luetellaan yleensä riskejä, jotka vaikuttavat enemmän tai vähemmän suoraan sijoituskohteeseen, kuten; kaavariski (mitä saa rakentaa, vrt. poliittinen riski), viranomaisriski (lupakäsittely, kaavakäsittely), vastapuoliriski (suunnittelijat, toimittajat, rakennusliike), markkinariski (rahoituksen hinta, vuokramarkkinat, asuntomarkkinat, rakentamisen hinta).

ICON:issa olemme ottaneet käyttöömme erilaisia työkaluja riskien tunnistamiseen ja päätöksine tekemiseen. Nähin työkaluihin kehittämiseen ja käyttämissen panostamme merkittävästi aikaa. Analysoimme makrotason riskejä käyttäen hyödyksi mm. yritysjohtamisen perustyökalua kuten SWOT analyysiä. Analyysin kautta voidaan tarkastella ICON:in eri osa-alueiden heikkouksia ja vahvuuksia. Samaa työkalua voidaan hyödyntää myös itse kohteiden analyysiin. Hyviä käytäntöjä ICON:ssa on myös toimintaympäristöön liittävät menetelmät. PESTE analyysin avulla arvioimme toimintaympäristöön ja tulevaisuudessa tapahtuvia muutoksia. PESTE analyysi sisältää tulevaisuuden arvioinnin viiden osaalueen suhteen jotka ovat: poliittiset, taloudelliset, sosiaaliset, teknologiset ja ekologiset tapahtumat alla olevan kuvan mukaisesti.

 

ICON:ssa käytämme johtamisen ja päätöksenteon tueksi menetelmää, johon listataan erilaiset riskit ja niille annetaan prosentuaalinen todennäköisyys- sekä hintaskenaario. Näitä edellisiä työkalua ja niiden tuloksia yhdistämällä arvioidaan erillaisien riskien toteutumistodennäköisyyttä ja tehdään toimenpiteitä riskien piennetämiseksi.

Seuraavassa blogissa kerromme miten kehityskohteet ja kumppanit valitaan. 

ICON - MIPIM 2017, Mitä maailmalla tapahtuu?

18
toukokuu
2017

Maaliskuun 14. päivä. Ulkona +17 astetta ja aurinko paistaa. Paikka on Ranskan riviera ja elokuvafestivaaleistaan tunnettu Cannesin kaupunki. Kaupungin rantabulevardia pitkin kävelee suuri määrä pukuihin pukeutuneita miehiä ja naisia. On maailman suurimpien kiinteistöalan messujen MIPIM (ranska: Le marché international des professionnels de l’immobilier) avajaispäivä.

Messut järjestetään vuosittain keväällä Ranskan Cannesissa, mihin kokoontuvat kiinteistöalan suurimmat pelurit. Yhteensä he edustavat noin 550 miljardin euron pääomaa, mikä on noin 10 x Suomen valtion budjetti. Sijoittajien lisäksi paikalla on edustettuina useita maailman suurkaupunkeja. Edustajat esittelivät kaupungeissa suunnitteilla olevia kehityshankkeita ”Urban (re)development”-nimikkeen alla.

Rakennushankkeiden suuruusluokkaa on vaikea kuvailla, mutta tässä osviittaa antava vertailu: Göteborin kaupungissa tullaan seuraavan 10 vuoden aikana jakamaan yhteensä noin 3 miljoonaa neliötä rakennusoikeutta. Espoon suurpellon alueella, missä ICON:llä on 25000 neliötä rakennusoikeus on kokonaisuudessaan noin 1 miljoonan neliötä alue, johon mahtuu noin 15000 asukasta. Dubaissa aloitetun kaupunginosahankkeen esittelyssä, kuvailtiin hanketta seuraavasti: ”kun saimme kaupunginosahankkeen vision tietoomme, aloitimme suunnittelun. Kahdeksantoista kuukautta kestäneen suunnittelujakson jälkeen aloitimme kaupunginosan rakentamisen.” 

Dubain pienoismalli uudesta kaupunginosasta.

Sijoittajien ja kaupunkien lisäksi paikalla oli edustajia kaikista kiinteistöalan sidosryhmistä — suunnittelijoista urakoitsijoihin ja konsulteista kiinteistöjen käyttäjiin.

Messujen aikana esiteltiin mitä mielenkiintoisimpia hankkeita, suunnitelmia ja konsepteja - niin käynnissä olevia kuin tulevia. Maailmalla nousevana trendinä on niin sanotut ”mixed-use” kiinteistöt. Näissä yhdistetään eri toimia saman katon alle - kuten asumista ja eri palveluita. Kyse ei kuitenkaan ole esim. kauppakeskuksesta, josssa on samassa rakennuksessa asuntoja, vaan paljon monimuotoisemmasta ratkaisusta. Aikaisemmin viitatussa Dubain kaupunginosahankkeessa olisi mietitty miten kevyt-, joukko-, ajoneuvoliikenne saadaan mahdollisimman tehokkaasti toimimaan kyseisessä kaupunginosassa sekä miten kaupunginosa liitetään toisiin olemassa oleviin kaupunginosiin sen toimiessa osana suurempaa Dubain metropolia. Tällaisille hankkeille on suurta kysyntää maailmalla.

Tulevaisuudessa tullaan kasvavissa määrin näkemään hankkeita missä monimuotoisuudella ratkotaan useampi ongelma. Digitalisoitumisen tuomien mahdollisuuksien kautta, tullaan näkemään rakennuksia jotka ”tietävät” ja ”tuntevat” käyttäjänsä. Älyllä voidaan ohjata rakennuksen eri osia lähes täydellisesti. Eri käyttäjien kautta tapahtuva ohjaus jää tulevaisuudessa kokonaan pois ja kaikki tehdään eri järjestelmien kautta. Me ICONilla uskomme vahvasti aiheeseen ja kehitämme tähän ratkaisuja aktiivisesti.

Monimuotoiset kiinteistöt tuovat myös eri palvelut paljon lähemmäksi niiden käyttäjiä. Eri kaupunginosiin voidaan sijoittaa lähes kaikki kyseisen kaupunginosan asukkaiden vaatimat palvelut.  Toimistorakennusten tarve tulee myös pienenemään teknologian kehityksen myötä. Yhä useampi toimistotyöntekijä tulee tulevaisuudessa tekemään etätyötä niin sanotuissa ”yhteisissä olohuoneissa” ja/tai ”jaetuissa toimistotiloissa/toimistohotelleissa”. Perinteinen ”working from home” tulee myöskin olemaan merkittävä osa tulevaisuutta. Tämä trendi on havaittu myös meillä ICONilla ja Suurpelto-hankkeemme etsii ratkaisuja tähän muutokseen. Suurpeltoa suunnitellaan monimuotokäytteiseksi sekä alueena, että kohteemme kautta.

Päätään nostavat myös kiinteistön eri vaiheissa hyödynnettävät digitaliset ratkaisut. Suunnittelun avuksi on tullut erilaisia mallinnussovelluksia joilla voidaan mallintaa esim kiinteistön ”wifi” kuuluvuutta, valaistuksen vaikutusta ympäristöön, uusiutuvien energioiden hyödyntämistä, lämpökuormaa ja niin edelleen. Kiinteistöt voidaan istuttaa realistisen näköisesti olemassa olevaan ympäristöön hyödyntämällä lennokkeja (drone) ympäristön mallinnuksessa. Kaupunkikuvamalleja voidaan toteuttaa niin, että kiinteistöjen vaikutukset ympäristöön saadaan yhdestä mallista. Käytön ajaksi on olemassa ratkaisuja joilla valvotaan kiinteistön eri osia ja niissä tapahtuvaa liikehdintää. Tämän avulla voidaan maksimoida kiinteistön eri osien tehokas käyttö sekä energiatehokas toiminta. Käyttäjät ohjataan tiloihin jossa olosuhteet vastaavat parhaiten käyttäjien tarpeita jne.

Hiukan kauemmaksi tulevaisuuteen viedyissä visioissa esitettiin esimerkkinä sellaista ratkaisua, jossa erilaisia suuria rakennuslevy-elementtejä ja pilareita käytetään hyödyksi ottaen olemassa olevien rakennusten väliin jäävä tyhjä tila hyötykäyttöön. Kun tämä idea kehittyy - voidaan tulevaisuudessa rakennuslevyteniikkaa hyväksikäyttäen, rakentaa esim nanohiilestä roikkuvia pilvenpiirtäjiä. Tässä olemassa olevaa ympäristöä ja luontoa pyritään  häiritsemään mahdollisimman vähän kun pilarit  — mihin rakennuslevyt kiinnitetään ja mistä pilvenpiirtäjät rakennetaan levyn alaosaan katosta kiinni — vievät vain pienen määrän maa-alaa verrattuna siihen, että kaikki rakennukset rakennettaisiin maasta ylöspäin. Tätä samaa ratkaisua hyödyntäen voidaan rakentaa myös ns. ”käänteisiä pyramidejä”. Eli rakennuksia mitkä seisovat pyramidin kärki maahan päin.

Schindlerin visio roikkuvista pilvenpiirtäjistä

Me ICONilla uskomme vahvasti siihen, että tulevaisuuden kiinteistöt ovat monimuotoisia ja älykkäitä. Kiinteistön ja sen käyttäjien tarvitsemat hyödykkeet tuotetaan paikan päällä tai ne tuodaan sinne hyvin läheltä. Käyttäjät voivat asua, tehdä töitä, järjestää juhlia ja käydä salilla yhdessä ja samassa paikassa. Lisäksi, uskomme älykkääseen joukkoliikenteeseen liikuttamaan käyttäjiä paikasta toiseen kun liikkumista tarvitaan. Tällä voimme vähentää autopaikkojen rakentamista ja käyttää senkin tilan mulla tavalla hyödyksi. Kestävä kehitys on maailmalla kiinteistöalalla nouseva trendi ja me ICONilla haluamme olla Suomessa tämän trendin aallon harjalla.