Asiantuntijablogi, emeritusprofessori Heikki A Loikkanen, Helsingin yliopisto: Kaupungistumisen synty ja seuraukset

14
huhtikuu
2016

Kaupungistuminen on maailmanlaajuinen trendi, kenties tämän hetkisistä megatrendeistä jopa suurin. Kaupungistumista on tutkittu Suomessa laajasti ja sen yksi kiistatta suurimpia asiantuntijoita on Helsingin yliopiston emeritusprofessori Heikki A Loikkanen. Tapasimme Loikkasen Kira-Foorumin yhteydessä. Hän on Seppo Laakson (Toimitusjohtaja, VTT, Kaupunkitutkimus TA Oy ) kanssa kirjoittanut aiheesta laajoja tieteellisiä tutkimuksia. Näistä tutkimuksista käy ilmi, että Suomi tulee Euroopassa pienellä viiveellä kiinteistöjen trendeissä, ja pääkaupunkiseutumme on asutettu varsin harvakseen verrattuna muihin Euroopan suurkaupunkeihin. Itse asiassa pääkaupunkiseutumme on yksi Euroopan harvimmin asutetuista suurkaupungeista. Loikkanen toimitti meille aimo tietopaketin, josta haluamme nostaa lukijoillemme, joita kaupungistuminen askarruttaa ja kiinnostaa, esiin muutaman huomionarvoisen seikan.

Loikkanen alustaa kaupungistumisen historiaa Suomessa: ”Suomen kehitys maatalousyhteiskunnasta kohti teollista ja palveluyhteiskuntaa alkoi varsin myöhään. Vielä tänä päivänä Suomen kaupunkiväestön osuus on paljon matalampi kuin useissa verrokkimaissa, ja maan sisäinen muuttoliike kohti kasvukeskuksia on voimakasta”. Historian lisäksi on huomionarvoista miten Suomen, väkiluvun perusteella suureen maahan, asumiskertymät ovat muodostuneet. ”Suomi on hajautunut maa, mutta kaupungistuminen on johtamassa keskittyneempään rakenteeseen. Puolet väestöstä asuu seitsemällä suurimmalla kaupunkialueella - Suurin keskittymä on pääkaupunkiseutu, jonka neljän kaupungin yhteenlaskettu maapinta-ala (769km2) on vain 0,2 % koko maan pinta-alasta, mutta alueella asuu 20 % Suomen väestöstä ja siellä tuotetaan 30 % koko maan bruttokansantuotteesta (vuonna 2013).” Voidaankin todeta, että työpaikkojen perässä muuttaminen isoihin kaupunkeihin on erittäin nouseva trendi ja asuminen suurissa kaupungeissa asumismuotona on vahvassa kasvussa. 

Kaavoittaminen ja kaupungin rooli on myös merkittävä tekijä kaupungistumisen osalta. Moni miettii miten asuntojen hinnat muodostuvat ja mitkä tekijät vaikuttavat hintojen nousuun tietyillä paikkakunnilla ja alueilla ”Jos keskusta-alueen maankäytön tehokkuutta rajoitetaan, maan hinta nousee kaikissa sijainneissa koko kaupunkialueella. Helsinki on laajentunut vuosikymmenien ajan, mutta ei juuri tiivistynyt. Hajautunutta rakennetta voidaan pitää osasyynä asumisen hintatason kasvuun suhteessa muuhun maahan sekä asumisväljyyden kasvun pysähtymiseen” kirjoittaa Loikkanen.  ”Helsingin seudulla (14 kuntaa), suurin osa väestönkasvusta on tapahtunut muissa pääkaupunkiseudun kunnissa (Espoo, Kauniainen ja Vantaa) sekä niiden ulkopuolisissa 10 kehyskunnassa. Seudun 1,4 miljoonan väestöstä Helsingin osuus on 44 prosenttia vuonna 2015, kun osuus oli 77 % vuonna 1946. Erityisen jyrkästi on supistunut kantakaupungin osuus: 62 %:sta (1946) 13 %:iin (2015). Mikäli tästä tutkimustiedosta pitäisi vetää jonkinlainen yhteenveto, voidaan todeta että hyvien liikenneyhteyksien yhteyteen tapahtuu suurin kasvu lähivuosina kolmikon Helsinki, Espoo, Vantaa akselilla. 

Työllisyys on vahva tekijä kaupungistumisen syntymiseen. Meitä kiinnostaa suuresti tutkimustieto miten työllisyys on vaikuttanut kaupungistumiseen. Loikkanen toteaa ” Kantakaupungin työpaikkojen määrä on muuttunut vain vähän 50 vuodessa. Sen sijaan kantakaupungin ulkopuolella työpaikkamäärä on viisinkertaistunut. Nopeinta kasvu on ollut Espoossa ja Vantaalla, joiden työpaikkamäärät ovat kymmenkertaistuneet.” Sanomattakin lienee selvää, mistä kolmikon muuttovoitto tulee. Työperäinen muutto saa pienet asunnot menemään tänä päivänä kuin kuumille kiville.

”Tiukasti ohjatusta maankäytön suunnittelusta ja yhdyskuntarakenteen eheyttämistavoitteista huolimatta Helsingin seutu on hajautunut ja hajautumiskehitys on jatkunut vuosikymmenien ajan - kasvavan kaupunkialueen tapauksessa maankäytön hajautuneisuus ja tarjonnan kykenemättömyys seurata kysynnän kasvua johtavat siihen, että asuntojen hinnat ja vuokrat nousevat enemmän kuin tiiviimmän ja tarjonnaltaan joustavamman kaupunkialueen tapauksessa. ” lisää Loikkanen

Monia askarruttaa pääkaupunkiseudun viime aikojen hintojen nousu ja voiko hinnat jatkaa nousukiitoaan. Loikkanen toteaa  ”Pääkaupunkiseudun asuntojen keskihinnat ovat yli kaksinkertaiset muun Suomen asuntoihin verrattuna. Ero on kasvanut systemaattisesti yli 20 vuotta. Tonttitarjonnan niukkuus rajoittaa asuntotuotantoa ja nostaa hintatasoa. On todennäköistä, että kaupungistuminen jatkuu Suomessa ja suurimmat kaupunkiseudut kasvavat nopeimmin. Suomi tulee myös tulevaisuudessa seuraamaan kehityksessä pitemmälle kaupungistuneita maita

Yhteenvetona voidaan todeta, että kaupungistuminen jatkuu voimakkaana, mutta tulee painottumaan keskustan lisäksi etenkin pääkaupunkimme sivualueille. Näissä kaikissa oikein valittuna hintojen nousutkin ovat mahdollisia suuren muuttovoiton vuoksi. Muuttovoitto koostuu valtaosin työn perässä muuttavista, joista suurin osa on ”sinkkutalouksia”

Tarjoamme emeritus Professori Heikki A Loikkasen postittamat tutkimukset käyttöönne, mikäli asian laajempi tutkailu kiinnostaa.

http://www.ttt-saatio.fi/wp-content/uploads/2011/06/julkaisusarja_5_kaupungistuminen_v12.pdf

https://www.vatt.fi/julkaisut/uusimmatJulkaisut/julkaisu/Publication_6093_id/953