Puukerrostalorakentaminen nostaa päätään. Haastattelussa Sami Typpö Stora Ensosta

22
joulukuu
2016

Maailmalla kasvavana trendinä on käyttää yhä korkeimpien kerrostalojen pääasiallisena rakennusmateriaalina puuta. Suomessakin on tehty monikerrostaloja puusta, mutta nämä rajoittuvat yleensä 4 kerrokseen. Lakimuutoksen myötä mahdollistettiin rakentaminen puusta jopa 8 kerrokseen. Näistä hyviä esimerkkejä ovat Jyväskylästä löytyvä, arkkitehtuurin Finlandia-palkinnon voittanut Puukuokka 1 (kuvassa yllä) ja Seinäjoen asuntomessualueelta löytyvä Mäihä. Lisäksi mielenkiintoinen kohde on Helsingin Eskolantieltä löytyvä Pohjoismaisen ARK-palkinnon voittanut kohde. Nämä kohteet on rakennettu niin sanotuista tilaelementeistä.  

Tilaelementit ovat tehtaalla valmiiksi rakennettuja ”moduuleja” tai ”soluja” jotka vastaavat tiettyä osaa rakennuksesta, yleensä yhtenäistä osaa huoneistosta. Moduulit jaetaan karkeasti kahteen luokkaan — märkämoduulit ja kuivamoduulit. Märkämoduuliin tulee nimensä mukaan märkätiloja ja esimerkiksi keittiö- ja kuivamoduuleita käytetään huoneiston muihin osiin. Optimitilanteessa on 1h+k+(s) mahdollista rakentaa yhdestä märkämoduulista.

Moduulit tehdään valmiiksi tehtaalla ja kuljetetaan rekan kyydissä kohteelle, missä ne kasataan päällekkäin ja liitetään toisiinsa. Tämän kerrotaan lyhentävän pystytysaikaa, koska moduuleiden kasaaminen on helpompaa kuin betonielementtien kasaaminen ja niiden kerrotaan myös parantavan laatua, koska valtaosa rakentamisesta — valmiisiin pintoihin asti — toteutetaan tehdasolosuhteissa kontrolloidussa tilassa.

Tilaelementtiratkaisun lisäksi löytyy niin sanottu ”suurelementtiratkaisu” mikä muistuttaa pystytystavaltaan betonielementtirakentamista, mutta poikkeaa muuten betonielementtirakentamisesta monella tavalla.

Maailmalla on tehty molempia järjestelmiä hyödyntäen jo useita kerrostalokohteita ja muita kohteita. Hetken hakukonerumban jälkeen voidaan todeta, että meillä Suomessakin on julkaistu järjestelmä mitä hyödyntämällä voidaan massiivielementtikohteita rakentaa — nimittäin Building Systems by Stora Enso. Järjestelmä julkaistiin 1.9.2016.

Halusimme saada puurakentamisesta ja siihen käytettävistä järjestelmistä lisätietoja. Haastattelimme aiheeseen liittyen Sami Typpöä. Typpö toimii Stora Enson Wood Products divisioonan Building Solution- sin Business Development Managerina. Haastattelussa keskustelimme puurakentamisesta, sen hyödyistä ja Stora Enson tarjoamista puurakentamisen tuotteista ja palveluista. Alla nostoja haastattelusta kysymysten muodossa. 

Sami Typpö; rakennusmateriaalina puu, miksi?

Puu on erittäin ekologinen materiaali, koska sen kasvattamiseen ei tarvita fossiilisia polttoaineita. Tavallisesti 6 kerroksiseen asuinkerrostaloon toimitetaan n. 1000 kuutiota massiivipuutuotteita, jotka varastoivat hiilidioksidia samalla pitkäaikaisesti pois kierrosta. Viittaan Lauri Linkosalmen (Stora Enso) tekemään ”vastuullisesti metsästä” -esitelmään (linkki: http://puupaiva.com/sites/default/files/Linkosalmi.pdf) missä todetaan, että 1 kuutio havupuuta varastoi 750 kg hiilidioksiidia (CO2). Suomessa vuotuinen metsän- kasvu on yli 100 miljoonaa kuutiota. Tästä voi lyhyellä laskutoimituksella tehdä karkean arvion siitä, että Suomen metsissä kasvaa 6 kerroksiseen asuinkerrostaloon tarvittavat määrä puuta noin joka 6 minuutti. Toki kaikkia puun osia ei voida hyödyntää massiivipuutuotteisiin.

Puun jalostaminen kuluttaa hyvin vähän uusiutumattomia raaka-aineita ja näin ollen on yleisesti ilmastolle ystävällinen vaihtoehto. Massiivipuusta voidaan turvallisesti rakentaa energiatehokkaita rakennuksia.

Stora Enso valmistaa massiivipuumateriaalit (CLT) kahdella Itävallan tehtaalla. Tehtaiden tuotantokapasiteetti on noin 140.000 kuutiota vuodessa. Lisäksi on meille valmistumassa uusi LVL-tehdas Varkauteen. Voidaan siis todeta, että raaka-aineen ja rakennusmateriaalin saatavuus on hyvällä tasolla.

Puun ehdottomiksi hyödyksi raaka-aineena ja rakennusmateriaalina yllä mainittujen lisäksi voidaan pitää: nopeutta, puhtautta ja häiriöttömyyttä liittyen rakentamiseen. Tontilla tapahtuva työ minimoidaan ja näin ollen ei se aiheuta rakennusaikana niin suurta häiriötä kuin betonirakentaminen. Vaikka rakennuksen pystyttämisen aikana voi työvaiheita olla lähes yhtä paljon kuin betonirakentamisessa on puu materiaalina helpompi työstää ja näin hiljaisempi. Lisäksi työmaalle tapahtuva kuljetusten määrä on pienempi. Massiivipuuelementit ovat erittäin mittatarkkoja johtuen siitä, että ne valmistetaan CNC-koneistamalla. Puu mahdollistaa lisäksi uusien teknologioiden kehittämisen kuten esimerkiksi tilaelementtien käytön. Puu on myös kosteusteknisiltä ominaisuuksiltaan hyvä sekä puu koetaan ekologisena ja miellyttävänä vaihtoehtona.

Mitkä ovat Stora Enson tavoitteet puurakentamiselle Suomessa / Maailmalla?

Meidän tavoitteena on johtaa puurakentamisen järjestelmien kehitystä. Tämän vuoksi olemme myös itse julkaisseet kehittämämme järjestelmät niin sanottuna avoimena järjestelmänä. Tämä tarkoittaa sitä, että jokainen joka haluaa järjestelmää käyttää voi näin tehdä. Näin toivomme, että voimme edistää puurakentamisen ekosysteemin ja kulttuurin kehittymistä, aluksi valituilla markkinoilla mistä Suomi on yksi. Lisäksi, haluamme olla johtava puurakentamisen ratkaisujen toimittaja.

Kehitämme jatkossa edelleen puurakentamisen komponentteja sekä järjestelmiä ja tavoitteenamme on helpottaa merkittävästi rakentamisen tuotteidemme hyödyntämistä suunnittelussa ja rakentamisessa.

Olemme kehittäneet nämä avoimet puurakennusjärjestelmät hyödyntäen kaikkea sitä hyvää know-howta mitä olemme markkinoilta saaneet ja valinneet järjestelmiimme parhaat osat tähän mennessä tehdystä kehitystyöstä. Meillä on rakentajille hankekehitykseen luotu tukijärjestelmä joka auttaa asiakkaita tulkitsemaan ja hyödyntämään eri ratkaisuja. Toimimme samalla mallilla kaikissa markkinoissa mihin olemme järjestelmämme lanseeranneet. Näihin lukeutuvat Suomen lisäksi mm. Ruotsi, Iso-Britannia, Ranska, Itävalta ja Saksa. Lisäksi toimimme eri kumppanuuksien kautta myös muissa markkinoissa.

Puurakentamisen luulisi olevan Suomessa itsestäänselvyys — miksi sitten Suomessa ei rakenneta enemmän puusta?

Suomessa rakennetaan todella paljon puusta. Korkean rakentamisen haasteena on ollut lainsäädäntö, mikä tosin on muuttunut vuonna 2011 ja edesauttanut puurakentamista siten, että pystymme rakentamaan 8 kerroksisia rakennuksia puusta. Mutta edelleen näkisin puurakentamisen haasteena Suomessa muita maita tiukemmat palomääräykset. Suomen säädökset eivät esimerkiksi ota huomioon massiivipuun positiivisia palonkesto-ominaisuuksia. Palaessaan puu hiiltyy mutta säilyttää usein edelleen rakenteelliset ominaisuutensa. Lisäksi, puukerrostaloilta edellytetään palomääräyksissä erilaisien pintojen levytyksiä ja sprinklausjärjestelmien hankkimista. Tämä ei sinällään estä puusta rakentamista mutta vaikuttaa toki puurakentamisen kustannuksiin verrattuna muihin materiaaleihin. Yleisesti ottaen puurakentamisen kilpailukyky on nyt voimakkaasti kehittymässä uusien järjestelmien, avoimen kilpailun ja hyvien kokemusten ansiosta.

Mitkä ovat sitten puukerrostalon ja perinteisen betonikerrostalon erot? Voisiko koko kiinteistön kaikki osat rakentaa puusta?

Kuten aikaisemmin keskustelimme — käytettäessä puuta nopeutuu rakentamisen läpivientiaika ja eri prosessit huomattavasti verrattuna betonirakentamiseen. Lisäksi, häiriöt ympäristölle (rakennuskohde) vähenevät. Asuminen puukerrostalossa tuntuu ja kuulostaa erilaiselta ja olemme saaneet tästä paljon positiivisia käyttäjäkokemuksia. Puulla on erilaiset ominaisuudet kuin betonilla tai muulla rakennusmateriaalilla ja näin puutalo tuntuu erilaiselta kuin betonitalo.

Kiinteistön kaikki osat puusta? Mielenkiintoinen kysymys. Tällä hetkellä tehdään maanalaiset rakenteet ja yleensä 1 kerros betonista ja puuelementtien kiinnityksessä käytetään metallia. Lisäksi, jos ihan kaikki materiaalit otetaan huomioon niin onhan kiinteistössä betonin ja metallin lisäksi mm. muovia ja muita materiaaleja sen eri osissa.

Stora Ensolla on motto: "Kaikki, mikä tänään valmistetaan uusiutumattomista materiaaleista, voidaan huomenna valmistaa puusta” — joten tulevaisuudessa, miksipä ei!

Me ICONilla olemme erittäin kiinnostuneita puun tuomista mahdollisuuksista, ja siksi tutkimme aktiivisesti sitä, miten voisimme hyödyntää puuta käynnissä olevissa ja tulevissa projekteissamme. Helsingin Lauttasaaressa sijaitsevaan projektiimme (Nahkahousuntie 5), olemme valinneet suunnittelulähtökohdaksi moduulirakentamisen ja yksi suunnitteluvaiheen loppusuoralla olevista rakennusmateriaalivaihtoehdoista on massiivipuuelementeistä valmistetut moduulit. ICONin keskeisemmät tavoitteet kiinteistöjen osalta ovat: EKO, DIGI ja RAKENTAMINEN. Pitkän tähtäimen tavoitteena on rakentaa omavaraisia kiinteistöjä.