ICON - MIPIM 2018, Mitä maailmalla tapahtuu?

29
March
2018

ICONin edustus osallistui tänäkin vuonna vuoden 2018 MIPIM (ranska: Le marché international des professionnels de l’immobilier) messuille Ranskan Cannesissa 13-15.3.  Tämä kansainvälinen alan ammattilaiset keräävä tapahtuma kokoaa 27 000 ihmistä eri puolilta maailmaa kokoamaan yhteen paikkaan alan megatrendit, uudet innovaatiot ja kaupunkien kehityssuunnat. 

Ranskan Cannes paikkana ja MIPIM tapahtumana kokoaa kiinteistöalan suurimmat pelurit samaan paikkaan vajaaksi viikoksi maaliskuun puolivälissä. Yhteensä tapahtuman osallistujat edustavat vajaan 600 miljardin euron pääomaa sijoittuen maantieteellisesti ympäri maailmaa.

Paikalla on edustettuna ympäri maailmaa kaupunkeja isoilla delegaatioilla ja päämiehillä varustettuna. Täällä avataan keskusteluja kaupunkien tulevista suunnista, niiden toiveista ja mahdollisuuksista, sekä benchmarkataan mitä muissa kaupungeissa tapahtuu ja kuinka mm kaupungistumisen haasteita ratkaistaan. Tapahtuman positiivinen pöhinä kokoaa yhteen virkamiehet, rahoittajat, rakentajat ja muut alan ammattilaiset, kaikkia kiistatta yhdistävä tekijä on rakkaus lajiin.

Yksi huomion herättävistä osa-alueista oli kehitys digitaalisten ratkaisujen osastoilla. Kasvava trendi on visualisoida ja rakentaa virtuaalisesti ostajille/rakentajille mahdollisen aito kokemus liikkua rakennettavan asunnon sisällä jo suunnitteluvaiheessa ja optimoida kokemus millaiseksi rakentuva huoneisto halutaan. On oletettavaa, että lähivuosina asuntojen ostaminen muuttuu varsin erilaiseksi eikä normaaleilta arkkitehdin huoneistokuvapiirrustuksista enää ostetaa yhtäkään huoneistoa. Ihmisten vaatimukset personoitavuuden osalta kasvavasti, joka aiheuttaa haasteita myös projektien tehokkaalle läpiviennille. Rakennuttajien onkin kyettävä tarjoamaan aidon kokemuksen lisäksi mahdollisuus optimoida rakentuvaa tilaa mahdollisimman persoonalliseksi loppukäyttäjälle.

Toinen huomionarvoinen yleistys suurkaupunkien osalta voitiin tehdä liikkumisen osalta. Ympäri maailmaa kaupungistuminen on ollut viime aikoina poikkeuksellisen nopeaa. Tämä ja pidentyvät välimatkat suurkaupungeissa on pakottanut kaupungit miettimään ihmisten liikkumista jotta kaupungit pysyvät elävinä eivätkä kerää “pikkukaupunkeja” ympäri suurkaupunkeja. Mm Moskovan virtuaalinen studio pyrki vakuuttamaan visuaalisesti kuinka nopeasti ihmiset kykenevät julkisen liikenteen avulla liikkumaan suurkaupungin eri alueiden välillä.

Suurissa maissa suurkaupungit pyrkivät erottumaan logistiikalla  potentiaalisten muuttajien suuntaan. Lontoon, Pariisin , Moskovan ja muiden kaupungien esitysten jälkeen jäi pohdituttamaan kuinka Helsinki ja Espoo metrohankkeineen mahtaa näyttäytyä maailmalla. Suomenkin olisi syytä aidosti miettiä miten kilpailemme ulkomaisten silmissä aitona ja houkuttelevana metropolina.

Jan Vapaavuori piti Helsingin osastolla avauspuheen kertoen Helsingin kilpailukyvystä ja tulevaisuuden visioista. On upeaa havaita, että kaupunki on saanut viime vuosina elämää moneen alueeseen vahvan uudisrakentamisen johdosta ja kehitys tuntuu jatkuvan positiiviseen suuntaan. Muuttovoitto jatkuu vahvana ja asuntojen tarve on kiistaton 2000 – luvun ajan jatkuneen vajerakentamisen johdosta.

Silmiinpistävä muutos on tapahtunut ja tulee jatkumaan työskentelyssä ja sen vaatimissa tiloissa. Kaupunkien ydinkeskustoissa toimistotalot pitävät pintansa, mutta toimistokeskittymät ja muunneltavat tilat valtaavat kaupunkien sivualueita kasvavasti. Ydinkeskustojen ja näiden businessparkkien välisiä alueita muunnetaan paremmin sopivaan asuinkäyttöön kasvavasti. Tätä mm ICON hyödyntää Helsingin ja Tallinnan alueilla, sillä tyhjää toimistotilaa tarvitaan kipeästi asunnoiksi ja hotelleiksi.

Miksi valtio myy kiinteistöjään? - vieraspuheenvuorossa Senaatti, johtaja Mauri Sahi 

27
February
2018

- Mitä kaikkea Senaatti tekee?

Yhtenä päätehtävänämme on toimia valtionhallinnon työympäristökumppanina ja toimitila-asiantuntijana. Autamme valtionhallinnon organisaatioita uudistamaan työnteon tapojaan ja toteutamme toimivia, turvallisia sekä työntekoa tukevia työympäristöjä. Toisena tehtävänä kehitämme valtion kiinteistöstrategian mukaisesti valtion käytöstä poistunutta kiinteistövarallisuutta siten, että se olisi myytävissä ja soveltuisi kiinteistömarkkinoille tai vaihtoehtoisesti vuokrattavaksi toimitiloja tarvitseville.

- Miksi Valtio myy kiinteistöjään?

Valtionhallinnon organisaatioiden tilatarpeet muuttuvat edelleen kovaa tahtia ja usein tämä tarkoittaa tilatarpeen vähenemistä. Työnteon lisääntyvä digitaalisuus ja mobiilityöskentely sekä kestävän kehityksen periaatteet muuttavat työnteon tapoja ja tätä kautta usein tilatarpeet niinikään vähenevät. Ja vielä, kun Senaatti tuottaa tehokkaita uuden työnteon tapojen mukaisia tilaratkaisuita, niin tätä kautta valtion käytössä olevien toimitilojen tilatehokkuus paranee ja tiloja vapautuu myyntiin eri puolilla Suomea. Myymme valtion kiinteistöstrategian mukaisesti ei-strategisia kiinteistöjä, joille ei enää ole tarvetta valtiokäytössä.

Kuva: Mariankatu 23 allekirjoitustilaisuus. Kuvassa vasemmalta Markus Havulehto, Teemu Nuutinen, Mauri Sahi ja Marjaana Berger

- Kenelle valtio myy kiinteistöjään ja kuinka kohteiden ostajat valikoituvat?

Senaatti myy hallinnassaan olevaa valtion kiinteistöomaisuutta. Edustamme Suomen valtiota ja olemme julkinen toimija. Noudatamme myynneissämme avointa ja syrjimätöntä menettelyä. Kohteet myydään pääsääntöisesti tarjousten perusteella sen jälkeen, kun myynnistä on ilmoitettu nettisivustollamme ja esimerkiksi sanomalehdissä tai muilla julkisuusperiaatetta noudattavilla tavoilla. Paras tarjous ja sitä kautta ostaja valitaan myyntikohteesta saatujen tarjousten perusteella. Myymme hyvin erityyppisiä kohteita, joten tarjousten arviointikriteerit vaihtelevat vastaavasti tapauskohtaisesti. Luonnollisesti arvioitavanamme on aina tarjottu hinta, jonka tulee vastata ns. käypää arvoa. Lisäksi mm. ostajan taloudellinen tausta ja kyky hoitaa tulevat sopimusvelvoitteensa, kiinteistökehityskohteissa tarjotun konseptin toteutus- ja markkinakelpoisuus sekä vaikkapa kaavoituksen tai suojelullisten tavoitteiden toteutuminen voivat olla arvioitavanamme tarjouksia vertailtaessa.

Asiakkainamme ovat kaikki, jotka ostavat meiltä kiinteistöjä. Ostajina voivat olla niin yksityishenkilöt kuin ammattimaiset toimijat, kuten rakennusliikkeet, kiinteistökehittäjät tai kiinteistösijoittajat. Teemme vuosittain noin 80 - 120 kiinteistökauppaa ja eri asiakkaita meillä on lähes yhtä monta vuosittain.

Kiinteistökaupan erityispiirteenämme on se, että Senaatti-kiinteistöjen hallitus käsittelee kaikki kiinteistökauppamme ja päättää kaikista kiinteistökaupoista 5 miljoonaan euroon saakka. Sen jälkeen toimivalta siirtyy maan hallitukselle ja yli 10 milj. euron kaupoista päättää eduskunta, kuten ICONin Kruunuhaan Mariankadun kohteessa

Kuva: ICON Kruunu projektista, osoitteessa Mariankatu 23 ja Liisankatu 8A

- Minkälainen muutos toimitilojen käytössä/sijainneissa on tapahtunut lähivuosina?

Yleisesti työnteon tapojen muutos, mm. digitalisaation ja mobiiliuden vaikutuksesta, on sekä muuttanut että vähentänyt toimitilojen tarvetta. Työnteon mahdollisuudet paikasta riippumattomasti ovat parantuneet merkittävästi. Erilaisten työtehtävien hoitaminen onnistuu monitilaympäristössä, jossa on hyödynnetty mm. paperittomuuden sekä nimeämättömien työpisteiden luomat mahdollisuudet.

Toimitilojen sijaintipreferensseinä on ollut nousussa entisestään hyvien julkisten kulkuyhteyksien keskeiset sijainnit. Suurin kysyntä on uusille tehokkaille toimitiloille, joiden toteutus ei useinkaan onnistu vanhaan olemassa olevaan kiinteistökantaan. Suomessa polarisaatio kasvukeskusten ja muiden alueiden välillä on jatkunut kasvukeskusten hyväksi.

- Mitkä koet kasvaviksi trendeiksi tulevaisuudessa toimitilojen suhteen?

Organisaatioiden omien kiinteiden toimitilojenn tarve suhteessa työnteon mahdollisuuksien muutokseen ja inhimilliseen yhteisöllisyyden sekä organisaation toimivuuden tarpeisiin on mielenkiintoinen kysymys. Tämän vaikutukset toimitilatarpeisiin ja oikeat vastaukset jäävät nähtäväksi tulevaisuudessa. Tällä hetkellä varmoja vastauksia on tuskin kellään ottaen huomioon teknologisen kehityksen vauhdin.

- Senaatti vastaa valtion kiinteistövarallisuudesta, kuinka se kehittää kohteita?

Senaatti kehittää valtionhallinnon tarpeisiin uusia tehokkaita tilaratkaisuja ja kiinteistöjä tämän mukaisesti esim. muuttamalla tai peruskorjaamalla nykyisiä kiinteistöjä, tai tarvittaessa rakennuttamalla uutta.

Myytävien kiinteistöjen osalta ennen valtion kiinteistöomaisuuden luovuttamista tehtävänämme on kehittää sen arvoa mahdollisuuksien mukaan. Kehitämme myytäviä kiinteistöjä ns. riskittömällä tavalla, joka käytännössä tarkoittaa lähinnä kiinteistöomaisuuden kaavallista kehittämistä. Kaavoituksen voimme toteuttaa jo ennen myynnin käynnistämistä, mutta useimmiten toteutamme tämän yhteistyössä tarjouskilpailun myötä valitun ostajakumppanin kanssa kiinteistökaupan esisopimuksella. Tämä on sekä myyjän että ostajien, markkinatoimijoiden, taholta hyväksi todettu toimintamalli.

Lisätietoa Senaatista: www.senaatti.fi
ICONin senaatilta ostaman kohteen tiedot: www.iconfund.fi/

 

Kaupunkipolitiikka ja rakentaminen - puheenvuorossa Jan Vapaavuori ja Kimmo Tiilikainen

31
January
2018

 

Asunto-, energia- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen sekä Helsingin kaupungin pormestari Jan Vapaavuori keskustelivat asumisesta, kaupungeista ja rakentamisesta tiistaina 30.1.2018 järjestetyssä Asuntomarkkinat 2018 - asuntovaikuttajien areenatapahtumassa.

 

Kimmo Tiilikainen, teemana oli; "Mihin asunto- ja kaupunkipolitiikassa pitää panostaa”. Hän nosti puheenvuorossaan esille sen, että tällä hetkellä Suomessa rakentaminen on hyvässä vauhdissa ja vihdoinkin olemme saaneet uusien kohteiden aloitukset tavoitteen mukaiselle tasolle. Tiilikainen lisäsi vielä, että tällä hetkellä ollaan myös tuetun asumisen aloitukset saatu kasvukäyrälle ja ettei vastaavaa ole tapahtunut moneen hallituskauteen.

Tiilikainen puhui myös asioista, joita hallitus on pyrkinyt tekemään asumisen ja rakentamisen helpottamiseksi ns. ”normienpurkutalkoiden” hengessä. Normienpuruksi hän laski tulevan maakuntahallintomallin. Tämän siksi, että viranomaisprosessit helpottuvat suuria hallinnollisia himmeleitä yhdistettäessä 18 maakunnan hallintoalueen yksiköihin tai ainakin tämä on muutoksen tavoite ja tahtotila. Vertailuna ministeri nosti esille nykyisen yli 400 viraston kolhoosin muuttumisen 18 virastoksi.

Yleisöltä kysyttiin pitävätkö he ARA asuntojen tulorajoista ja tulotason määräaikaistarkastuksia hyvänä? Kommentit aiheeseen; ”ideana tämä on hyvä, mutta se ei toteudu suunnitellusti oikeassa elämässä. Tätä voidaan jopa pitää eräänlaisena kannustinloukkuna, koska on mahdollista, että paremman työn vastaanottamisen johdosta saatat menettää asunnon. Segregaation tukeminen ei vastaajan mielestä ole hyvää politiikkaa”.

Jan Vapaavuorelle osoitettiin kysymys; "Miten maailman toimivin kaupunki rakennetaan?”

Vapaavuori toi terveisiä piilaaksosta sekä New Yorkista. Piilaakson kuumin puheenaihe oli itseohjautuvat autot. Vierailun tarkoituksena oli käydä kysymässä suurilta yrityksiltä, minkälaisena he näkevät kaupunkien ja valtioiden tulevaisuuden. Googlelta vastattiin heidän näkevän kaupungit voittajina tässä kisassa. Sama mielipide jaettiin myös New Yorkissa, missä oli nostettu esille kaupungin vahva rooli infrastruktuurin mahdollistajana.

Pormestari lausui lainauksen; ”ihmiset muuttavat kaupunkiin etsiäkseen työtä ja elantoa, mutta jäävät sinne elääkseen hyvää elämää”. Tällä hän viittasi siihen, että kaupungit kykenevät yleisellä tasolla tarjoamaan elämän eri vaiheissa paremmat palvelut, kuin mitä periferia tai syrjäseudut pystyvät tarjoamaan. Valinnanvapaus ja mahdollisuudet luovat paremmat edellytykset jokseenkin subjektiiviselle käsitykselle hyvästä elämästä.

Rakentamisen ja kaupunkisuunnittelun aihepiiriä Vapaavuori kommentoi huomauttaen, että sen eri tasoilla on yleisesti unohdettu minkälaisesta aikajänteestä on kyse. Rakennuksen aikajänne sen valmistumisesta seuraavaan suurempaan korjaukseen saattaa olla 40 vuotta. Tämä tarkoittaa sitä, että käyttäjien, kaupungin ja yhteiskunnan tarpeet ja preferenssit ovat saattaneet muuttua jopa yli 10 kertaa vastaavana aikana. Onko edes mahdollista tehdä tuon aikajänteen ylitse kestäviä suunnitelmia? Vapaavuori kommentoi myös kaavoitusta yhtenä osa-alueena. Prosessia on nopeutettava. Markkinat muuttuvat nopeammin kuin kaavoitus ehtii vastata kysymykseen ja tästä syntyy tilanne, ettei koskaan ole oikeaa tuotetta markkinoilla.

Vapaavuori lisäsi kaupunkisuunnittelusta ja kaavoituksesta vielä sen, että kaupunkien menestys on kiinni niiden monimuotoisuudesta. Jokaisen korttelin, alueen tai lähiön ei tarvitse olla kopio toisistaan - vaan niiden sisällä ja alueiden välillä tulisi olla monimuotoisuutta. Harmillisena Vapaavuori näki sen, että melkein jokainen uusiokäytetty vanha satama-alue näyttää samalta maasta riippumatta. Hänen mukaan Helsingissä tullaan panostamaan jatkossa siihen, että kaupunki kehittyy erilaisten ratkaisujen ja monimuotoisten toiminnallisuuksien kirjon kautta.

Minkä Vapaavuori näkee sitten tulevaisuudessa muuttuvan? Yksiöiden ja kaksioiden suhde asuntokannassa pitäisi ainakin miettiä uudelleen. Kun 2/3 pääkaupunkiseudun kasvusta johtuu maahanmuutosta. Asuntokannan kannalta voi koitua ongelmalliseksi se, kuinka olemassa oleva kanta palvelee heidän perhekäsitystä? Tarvitaan oletettavasti siis väljyyttä.

Tulevaisuuden visioista Vapaavuori tiivisti seuraavasti; 70-luvulla luotiin lähiöt, nyt rakennetaan satamat ja tulevaisuus tulee olemaan suureksi osaksi täydentämisrakentamista. Kaupunkeja pitää tiivistää ja tehostaa. Tällöin menestyjinä tulevat olemaan toimivat, luotettavat ja ennakoitavat kaupungit, jotka osaavat yhdistää julkista ja yksityistä sektoria siten, että kaupunkilaisille löydetään parhaat ratkaisut.

Olemme ICONissa samaa mieltä siitä, että urbanisaatio tulee olemaan jatkossa se veturi, joka tulee ajamaan kaupunkien merkityksen valtioiden ohi. Luomme aktiivisesti konsepteja, jotka pyrkivät ratkaisemaan asumiseen liittyviä ongelmia hyödyntäen ekologisia, energiatehokkaita ja digitaalisia ratkaisuja rakennuksissa. Mielestämme rakentaminen tulisi tehdä tehdasolosuhteissa, koska tuottavuudessa ja laadussa on tehtävissä huimia parannuksia. Kyseisillä toimenpiteillä tuemme sitä, että tulevaisuudessa kaupunkilaisilla on mahdollisuus hyvään elämään.

 

Paljon puhetta asuntomarkkinoista – unohtuuko kokonaiskuva?

27
November
2017

Asuntomarkkinoista on kirjoitettu viime aikoina paljon mediassa. HS kertoi erikoissijoitusrahastoon liittyvistä riskeistä koskien niiden likvidisyyttä. Tämä on ajankohtainen ja hyvä huomio, sekä todellinen riski tilanteessa, jossa suuri joukko sijoittajia myy rahasto-osuutensa samanaikaisesti. On hyvin edesvastuutonta, mutta laillista keinotella arvonmäärityksillä tavalla, jolla eräät asuntorahas- tot ja pörssiyritykset ovat toimineet. Tästä syystä moni asiaan perehtymätön sijoittaja voi rinnastaa uutisoinnin alle täysin erilaista toimintaa harjoittavat toimijatkin. Esimerkiksi ICONin tyyppisissä suljetuissa rahastoissa tätä ongelmaa ei pääse syntymään, sillä meidän voitto (tai tappio) realisoi- tuu sijoittajille vasta kun asunnot myydään.

Kauppalehti uutisoi myös isosti yksittäisen rakennusliikkeen ongelmista Helsingin keskustassa sijaitsevan kiinteistön kaupassa. Tämä on valitettava yksittäistapaus ja virhearviointi, mitä kaikilla aloilla tapahtuu on suhdanne mikä tahansa. Olemmekin ICONilla pitäneet hyvänä ohjenuorana sijoittajien suuntaan antaa reilusti informaatiota hankkeista ja niiden sisällöstä – on tärkeää, että sijoittajat ymmärtävät prosessit ja osaavat arvioida toimijan kompetenssia strategian läpivientiin.

Lisäksi olemme saaneet viime aikoina lukea erilaisia spekulointeja Ruotsin kiinteistömarkkinoista. Ruotsissa asiaan on kuitenkin havahduttu ja se on ollut tiedossa pitkään. Ongelmaan on puututtu tekemällä toimenpiteitä, kuten esimerkiksi: asuntolainaa on lyhennettävä nopeammin ja rakentamista lisätty merkittävästi suurkaupungissa. Nämä toimenpiteet näyttävät tehoavan, sillä asuntojen hinnat ovat stabilisoituneet.

Valitettavan usein kokonaiskuva unohtuu

Viimeaikaisissa keskusteluissa on kuitenkin unohtunut muutama oleellinen asia. Suurin yksittäinen syy, joka vaikuttaa asuntojen hintoihin, on niiden kysyntä. Siellä missä kysyntää on - asunnot menevät kaupaksi ja mikäli asuntoja ei rakenneta tarpeeksi - hinnat nousevat kysynnän ylittäessä tarjonnan. Tämä on peruskivi, jonka jokainen taloutta opiskellut tietää.

Miksi ihmiset sitten muuttavat pääkaupunkiseuduille ja muihin kasvukeskuksiin? Vastaus on yksinkertainen; siellä ovat työpaikat, ”sirkushuvit” ja samankaltaiset sekä samanlaisen ajatusmallin omaavat ihmiset - toisin sanoen: yhteisöllisyys! Kaupungistumisen trendi on maailmanlaajuinen, eikä Suomi ole tässä millään tavalla poikkeus, tämä selviää niin tilastokeskuksen kuin YK:n tilastoista.

YK:n vuonna 2014 julkaistu kaupungistumisen trendi ja maailman väistönkehitys

Asuntojen hinnat eivät romahtaneet?

Muistatte varmasti päivän jolloin Lehman Brothers ilmoitti jättävänsä konkurssihakemuksen? Tuntui siltä, että koko maailma romahtaa. Miten on mahdollista, että yksi maailman isoimmista pankeista menee konkurssiin? Markkinat olivat shokissa. Muutama vuosi tästä syntyi eurokriisi (2011). Saimme jälleen uutisia siitä kuinka synkästi yrityksillä ja etenkin vientiyrityksillä menee sekä kuinka huonolla tasolla ovatkaan valtioiden taloudet.

"Asuntokuplaa ei synny, kun rakennetaan tarpeeseen"

Kaupungistuminen ei pysähtynyt, eikä edes hidastunut finanssikriisin aikana. Vastaavasti rakentaminen hi- dastui merkittävästi. Yksistään pääkaupunkiseudulle on koko 2000-luvun aikana muuttanut keskimäärin 17.000 ihmistä vuodessa. VTT mukaan, olisi näiden muuttajien asuttamiseksi pitänyt rakentaa noin 13.000 uutta kotia vuosittain. Ihmismassat ovat liikkuneet, mutta koteja ei ole saatu rakennettua lähimainkaan riittävällä tasolla. Asuntorakentamisen rakenteellinen vaje on vuoteen 2015 mennessä noin 30.000 asuntoa. Viime vuosien aikana käynnistettyjen massiivisten rakennushankkeiden (Jätkäsaari, Tripla ja REDI) ansiosta on vajetta saatu kirittyä kiinni noin 10.000 asunnolla. Tarkoittaa siis sitä, että vajetta on vielä noin 20.000 asunnon verran. Kaupungistumisen kiihtymisen myötä asuntojen vuotuinen rakentamistarve kasvaa ja tämän hetkisellä rakentamisen tahdilla ei tarjonta tule kohtaamaan kysyntää lähivuosinakaan.

Suomen osakasuntojen hintakehitys vuodesta 1988-2017, Tilastokeskus

Samaan aikaan EKP jatkaa tukitoimiaan euroalueen talouden tervehdyttämiseksi. Suuri osa tästä tukirahasta valuu isoille instituutioille, jotka sijoittavat rahat markkinoille. Pörssien kokonaisarvot nousivat nopeammin kuin yritysten voitot. Näin ollen pörssi mielletään kalliiksi. Markkinakorko on samanaikaisesti ollut käytännössä 0%, eikä kannusta rahan säilyttämiseen pankissa. Tämä johtaa siihen, että instituutiot allokoivat sijoituksensa kiinteistösektorille, koska heille on päivänselvää, että urbanisaatio on totta ja ihmiset muuttavat kaupunkeihin tarviten lisää asuntoja.

Positiiviset talousluvut

Suomen talousluvut ovat vihdoin kääntyneet kasvuun muun maailman vanavedessä. Tästä johtuen yritykset ja ihmiset uskaltavat tehdä pidemmän tähtäimen investointeja. Tämä luo taasen pohjaa markkinoiden kehittymiselle ja vakaudelle. Kun markkinat yleisesti kehittyvät — kehittyvät myös kiinteistömarkkinat — erityisesti kasvukeskuksissa.

Edellä mainittuihin syihin perustuen ICON päätti sijoittaa pääkaupunkiseudulle ostamalla Helsingin ydinkeskustasta arvokiinteistön. Kohdekokonaisuus tulee sisältämään upeita arvoasuntoja sekä korkeatasoisen hotellin ravintoloineen.

Mariankatu 23 ja Liisankatu 8A

Työkalujen merkitys riskien minimoimisessa  (osa 2 / 2) 

31
October
2017

Kohteiden ja kumppanien valintaprosessi

ICON on kirjannut strategiaansa ne tavoitteet, joita yhtiöllä on omien tuotteiden ja kohteiden osalta. Jokaista hanketta tarkastellaan aluksi ”strategia-silmälasit” päässä. Mikäli kohde on strategiaamme sopiva, jatketaan kohteen tarkastelua pureutumalla sen eri osa-alueisiin. Mitä kohde maksaa ja mikä on sen tuotto-odotus? Entä mitä kohteelle pitää tehdä, jotta sen tuotto-odotus toteutuu. 

Kohteen tiedot, kuten sijainti, arvioitu kehityksen kustannus, myyntihinta sekä myyjänä olevan tahon luotettavuus syötetään analysointi-työkaluun, joita avulla saamme lyhyen tai pitkän kaavan kautta tarkasteltua sen, onko kohde ylipäätään meitä kiinnostava ja soveltuuko se meidän strategiaan. Jos soveltuu, seuraavaksi tulee tarkasteltavaksi se, minkälainen kehityshanke kohteen ympärille on rakennettava, jotta siitä saadaan paras mahdollinen tuotto sijoittajille.

Kohteiden toteuttamiseksi tarvitaan eri ammattikuntiin kuuluvia kumppaneita kokonaisuuden ja eri osa-alueiden menestyksekkääseen läpivientiin. Näiden kumppaneiden valitsemiseen on ICONissa luotu oma prosessi. Prosessissa kumppaneita vertaillaan keskenään seuraavia osa-alueita analysoimalla; yritys, talous, referenssit ja hinta. Kumppanit pisteytetään prosessin lopputuloksena niin, että hinnasta voi saada maksimissaan 100 pistettä ja muista osa-alueista 100 pistettä. Pisteidenjaon jälkeen voidaan tehdä lopullinen valinta kumppaneiden suhteen.

Kun oikea kohde ja kumppanit ovat valikoituneet, voimme ryhtyä pureutumaan kohteen ominaisuuksiin ja niihin liittyviin riskeihin hyödyntäen yllä- ja edellisessä blogissa mainittuja työkaluja. Kyseisten toimenpiteiden avulla pyrimme valikoimaan ICONille ja tuotteillemme sopivimmat kohteet ja kumppanit.

ICON toimii vaihtoehtorahastojen hoitajana. Vaihtoehtorahastojen markkinointi Suomessa vaatii Finanssivalvonnan myöntämän markkinointiluvan. Luvan saamisen edellytyksenä on se, että vaihtoehtorahaston hoitaja osaa kuvata tuotteeseen liittyvät riskit tarpeeksi laajasti ja tarkasti niin, että sijoittajat ymmärtävät ne. Näiden riskien kartoittamiseen ja niiden kuvaamiseen on luotu omat prosessit. Prosessien kautta kartoitetaan rahastoihin ja muihin tuotteisiin liittyvät riskit sijoittajansuojan näkökannalta.

Yllä kuvattujen toimenpiteiden ja prosessien kautta, pystymme luomaan kokonaiskuvan sijoitustoiminnan varojen keruusta, kohteiden hankinnasta, niiden jalostamisesta aina niiden käyttäjiin asti. ICONin ”tuotteen” elinkaareen vaikuttavat riskit vaikuttavat niin ikään asiakkaisiimme — ovat he sitten sijoittajia tai lopputuotteen omistajia. Tästä syystä kiinnitämme nyt ja jatkossa erittäin suurta huomiota riskeihin ja niiden kartoittamiseen luotuihin prosesseihin. Käsittelemme yleistä riskikuvaa osana strategiaa, hallituksen työskentelyssä sekä osana operatiivista toimintaa.

Riskien tunnistamiseen kehitettyjä työkaluja ja prosesseja hyödyntäen, sekä niitä jatkuvasti jalostaen olemme kyenneet luomaan prosesseja, jotka avustavat meitä luomaan sijoittajillemme käsinkosketeltavaa tuottoa.