Kaupunkipolitiikka ja rakentaminen – puheenvuorossa Jan Vapaavuori ja Kimmo Tiilikainen

 

Asunto-, energia- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen sekä Helsingin kaupungin pormestari Jan Vapaavuori keskustelivat asumisesta, kaupungeista ja rakentamisesta tiistaina 30.1.2018 järjestetyssä Asuntomarkkinat 2018 – asuntovaikuttajien areenatapahtumassa.

 

Kimmo Tiilikainen, teemana oli; “Mihin asunto- ja kaupunkipolitiikassa pitää panostaa”. Hän nosti puheenvuorossaan esille sen, että tällä hetkellä Suomessa rakentaminen on hyvässä vauhdissa ja vihdoinkin olemme saaneet uusien kohteiden aloitukset tavoitteen mukaiselle tasolle. Tiilikainen lisäsi vielä, että tällä hetkellä ollaan myös tuetun asumisen aloitukset saatu kasvukäyrälle ja ettei vastaavaa ole tapahtunut moneen hallituskauteen.

Tiilikainen puhui myös asioista, joita hallitus on pyrkinyt tekemään asumisen ja rakentamisen helpottamiseksi ns. ”normienpurkutalkoiden” hengessä. Normienpuruksi hän laski tulevan maakuntahallintomallin. Tämän siksi, että viranomaisprosessit helpottuvat suuria hallinnollisia himmeleitä yhdistettäessä 18 maakunnan hallintoalueen yksiköihin tai ainakin tämä on muutoksen tavoite ja tahtotila. Vertailuna ministeri nosti esille nykyisen yli 400 viraston kolhoosin muuttumisen 18 virastoksi.

Yleisöltä kysyttiin pitävätkö he ARA asuntojen tulorajoista ja tulotason määräaikaistarkastuksia hyvänä? Kommentit aiheeseen; ”ideana tämä on hyvä, mutta se ei toteudu suunnitellusti oikeassa elämässä. Tätä voidaan jopa pitää eräänlaisena kannustinloukkuna, koska on mahdollista, että paremman työn vastaanottamisen johdosta saatat menettää asunnon. Segregaation tukeminen ei vastaajan mielestä ole hyvää politiikkaa”.

Jan Vapaavuorelle osoitettiin kysymys; “Miten maailman toimivin kaupunki rakennetaan?”

Vapaavuori toi terveisiä piilaaksosta sekä New Yorkista. Piilaakson kuumin puheenaihe oli itseohjautuvat autot. Vierailun tarkoituksena oli käydä kysymässä suurilta yrityksiltä, minkälaisena he näkevät kaupunkien ja valtioiden tulevaisuuden. Googlelta vastattiin heidän näkevän kaupungit voittajina tässä kisassa. Sama mielipide jaettiin myös New Yorkissa, missä oli nostettu esille kaupungin vahva rooli infrastruktuurin mahdollistajana.

Pormestari lausui lainauksen; ”ihmiset muuttavat kaupunkiin etsiäkseen työtä ja elantoa, mutta jäävät sinne elääkseen hyvää elämää”. Tällä hän viittasi siihen, että kaupungit kykenevät yleisellä tasolla tarjoamaan elämän eri vaiheissa paremmat palvelut, kuin mitä periferia tai syrjäseudut pystyvät tarjoamaan. Valinnanvapaus ja mahdollisuudet luovat paremmat edellytykset jokseenkin subjektiiviselle käsitykselle hyvästä elämästä.

Rakentamisen ja kaupunkisuunnittelun aihepiiriä Vapaavuori kommentoi huomauttaen, että sen eri tasoilla on yleisesti unohdettu minkälaisesta aikajänteestä on kyse. Rakennuksen aikajänne sen valmistumisesta seuraavaan suurempaan korjaukseen saattaa olla 40 vuotta. Tämä tarkoittaa sitä, että käyttäjien, kaupungin ja yhteiskunnan tarpeet ja preferenssit ovat saattaneet muuttua jopa yli 10 kertaa vastaavana aikana. Onko edes mahdollista tehdä tuon aikajänteen ylitse kestäviä suunnitelmia? Vapaavuori kommentoi myös kaavoitusta yhtenä osa-alueena. Prosessia on nopeutettava. Markkinat muuttuvat nopeammin kuin kaavoitus ehtii vastata kysymykseen ja tästä syntyy tilanne, ettei koskaan ole oikeaa tuotetta markkinoilla.

Vapaavuori lisäsi kaupunkisuunnittelusta ja kaavoituksesta vielä sen, että kaupunkien menestys on kiinni niiden monimuotoisuudesta. Jokaisen korttelin, alueen tai lähiön ei tarvitse olla kopio toisistaan – vaan niiden sisällä ja alueiden välillä tulisi olla monimuotoisuutta. Harmillisena Vapaavuori näki sen, että melkein jokainen uusiokäytetty vanha satama-alue näyttää samalta maasta riippumatta. Hänen mukaan Helsingissä tullaan panostamaan jatkossa siihen, että kaupunki kehittyy erilaisten ratkaisujen ja monimuotoisten toiminnallisuuksien kirjon kautta.

Minkä Vapaavuori näkee sitten tulevaisuudessa muuttuvan? Yksiöiden ja kaksioiden suhde asuntokannassa pitäisi ainakin miettiä uudelleen. Kun 2/3 pääkaupunkiseudun kasvusta johtuu maahanmuutosta. Asuntokannan kannalta voi koitua ongelmalliseksi se, kuinka olemassa oleva kanta palvelee heidän perhekäsitystä? Tarvitaan oletettavasti siis väljyyttä.

Tulevaisuuden visioista Vapaavuori tiivisti seuraavasti; 70-luvulla luotiin lähiöt, nyt rakennetaan satamat ja tulevaisuus tulee olemaan suureksi osaksi täydentämisrakentamista. Kaupunkeja pitää tiivistää ja tehostaa. Tällöin menestyjinä tulevat olemaan toimivat, luotettavat ja ennakoitavat kaupungit, jotka osaavat yhdistää julkista ja yksityistä sektoria siten, että kaupunkilaisille löydetään parhaat ratkaisut.

Olemme ICONissa samaa mieltä siitä, että urbanisaatio tulee olemaan jatkossa se veturi, joka tulee ajamaan kaupunkien merkityksen valtioiden ohi. Luomme aktiivisesti konsepteja, jotka pyrkivät ratkaisemaan asumiseen liittyviä ongelmia hyödyntäen ekologisia, energiatehokkaita ja digitaalisia ratkaisuja rakennuksissa. Mielestämme rakentaminen tulisi tehdä tehdasolosuhteissa, koska tuottavuudessa ja laadussa on tehtävissä huimia parannuksia. Kyseisillä toimenpiteillä tuemme sitä, että tulevaisuudessa kaupunkilaisilla on mahdollisuus hyvään elämään.

 

KÄSINKOSKETELTAVAA TUOTTOA™