Miksi valtio myy kiinteistöjään? – vieraspuheenvuorossa Senaatti, johtaja Mauri Sahi 

– Mitä kaikkea Senaatti tekee?

Yhtenä päätehtävänämme on toimia valtionhallinnon työympäristökumppanina ja toimitila-asiantuntijana. Autamme valtionhallinnon organisaatioita uudistamaan työnteon tapojaan ja toteutamme toimivia, turvallisia sekä työntekoa tukevia työympäristöjä. Toisena tehtävänä kehitämme valtion kiinteistöstrategian mukaisesti valtion käytöstä poistunutta kiinteistövarallisuutta siten, että se olisi myytävissä ja soveltuisi kiinteistömarkkinoille tai vaihtoehtoisesti vuokrattavaksi toimitiloja tarvitseville.

– Miksi Valtio myy kiinteistöjään?

Valtionhallinnon organisaatioiden tilatarpeet muuttuvat edelleen kovaa tahtia ja usein tämä tarkoittaa tilatarpeen vähenemistä. Työnteon lisääntyvä digitaalisuus ja mobiilityöskentely sekä kestävän kehityksen periaatteet muuttavat työnteon tapoja ja tätä kautta usein tilatarpeet niinikään vähenevät. Ja vielä, kun Senaatti tuottaa tehokkaita uuden työnteon tapojen mukaisia tilaratkaisuita, niin tätä kautta valtion käytössä olevien toimitilojen tilatehokkuus paranee ja tiloja vapautuu myyntiin eri puolilla Suomea. Myymme valtion kiinteistöstrategian mukaisesti ei-strategisia kiinteistöjä, joille ei enää ole tarvetta valtiokäytössä.

Kuva: Mariankatu 23 allekirjoitustilaisuus. Kuvassa vasemmalta Markus Havulehto, Teemu Nuutinen, Mauri Sahi ja Marjaana Berger

– Kenelle valtio myy kiinteistöjään ja kuinka kohteiden ostajat valikoituvat?

Senaatti myy hallinnassaan olevaa valtion kiinteistöomaisuutta. Edustamme Suomen valtiota ja olemme julkinen toimija. Noudatamme myynneissämme avointa ja syrjimätöntä menettelyä. Kohteet myydään pääsääntöisesti tarjousten perusteella sen jälkeen, kun myynnistä on ilmoitettu nettisivustollamme ja esimerkiksi sanomalehdissä tai muilla julkisuusperiaatetta noudattavilla tavoilla. Paras tarjous ja sitä kautta ostaja valitaan myyntikohteesta saatujen tarjousten perusteella. Myymme hyvin erityyppisiä kohteita, joten tarjousten arviointikriteerit vaihtelevat vastaavasti tapauskohtaisesti. Luonnollisesti arvioitavanamme on aina tarjottu hinta, jonka tulee vastata ns. käypää arvoa. Lisäksi mm. ostajan taloudellinen tausta ja kyky hoitaa tulevat sopimusvelvoitteensa, kiinteistökehityskohteissa tarjotun konseptin toteutus- ja markkinakelpoisuus sekä vaikkapa kaavoituksen tai suojelullisten tavoitteiden toteutuminen voivat olla arvioitavanamme tarjouksia vertailtaessa.

Asiakkainamme ovat kaikki, jotka ostavat meiltä kiinteistöjä. Ostajina voivat olla niin yksityishenkilöt kuin ammattimaiset toimijat, kuten rakennusliikkeet, kiinteistökehittäjät tai kiinteistösijoittajat. Teemme vuosittain noin 80 – 120 kiinteistökauppaa ja eri asiakkaita meillä on lähes yhtä monta vuosittain.

Kiinteistökaupan erityispiirteenämme on se, että Senaatti-kiinteistöjen hallitus käsittelee kaikki kiinteistökauppamme ja päättää kaikista kiinteistökaupoista 5 miljoonaan euroon saakka. Sen jälkeen toimivalta siirtyy maan hallitukselle ja yli 10 milj. euron kaupoista päättää eduskunta, kuten ICONin Kruunuhaan Mariankadun kohteessa

Kuva: ICON Kruunu projektista, osoitteessa Mariankatu 23 ja Liisankatu 8A

– Minkälainen muutos toimitilojen käytössä/sijainneissa on tapahtunut lähivuosina?

Yleisesti työnteon tapojen muutos, mm. digitalisaation ja mobiiliuden vaikutuksesta, on sekä muuttanut että vähentänyt toimitilojen tarvetta. Työnteon mahdollisuudet paikasta riippumattomasti ovat parantuneet merkittävästi. Erilaisten työtehtävien hoitaminen onnistuu monitilaympäristössä, jossa on hyödynnetty mm. paperittomuuden sekä nimeämättömien työpisteiden luomat mahdollisuudet.

Toimitilojen sijaintipreferensseinä on ollut nousussa entisestään hyvien julkisten kulkuyhteyksien keskeiset sijainnit. Suurin kysyntä on uusille tehokkaille toimitiloille, joiden toteutus ei useinkaan onnistu vanhaan olemassa olevaan kiinteistökantaan. Suomessa polarisaatio kasvukeskusten ja muiden alueiden välillä on jatkunut kasvukeskusten hyväksi.

– Mitkä koet kasvaviksi trendeiksi tulevaisuudessa toimitilojen suhteen?

Organisaatioiden omien kiinteiden toimitilojenn tarve suhteessa työnteon mahdollisuuksien muutokseen ja inhimilliseen yhteisöllisyyden sekä organisaation toimivuuden tarpeisiin on mielenkiintoinen kysymys. Tämän vaikutukset toimitilatarpeisiin ja oikeat vastaukset jäävät nähtäväksi tulevaisuudessa. Tällä hetkellä varmoja vastauksia on tuskin kellään ottaen huomioon teknologisen kehityksen vauhdin.

– Senaatti vastaa valtion kiinteistövarallisuudesta, kuinka se kehittää kohteita?

Senaatti kehittää valtionhallinnon tarpeisiin uusia tehokkaita tilaratkaisuja ja kiinteistöjä tämän mukaisesti esim. muuttamalla tai peruskorjaamalla nykyisiä kiinteistöjä, tai tarvittaessa rakennuttamalla uutta.

Myytävien kiinteistöjen osalta ennen valtion kiinteistöomaisuuden luovuttamista tehtävänämme on kehittää sen arvoa mahdollisuuksien mukaan. Kehitämme myytäviä kiinteistöjä ns. riskittömällä tavalla, joka käytännössä tarkoittaa lähinnä kiinteistöomaisuuden kaavallista kehittämistä. Kaavoituksen voimme toteuttaa jo ennen myynnin käynnistämistä, mutta useimmiten toteutamme tämän yhteistyössä tarjouskilpailun myötä valitun ostajakumppanin kanssa kiinteistökaupan esisopimuksella. Tämä on sekä myyjän että ostajien, markkinatoimijoiden, taholta hyväksi todettu toimintamalli.

Lisätietoa Senaatista: www.senaatti.fi
ICONin senaatilta ostaman kohteen tiedot: www.iconfund.fi/

 

KÄSINKOSKETELTAVAA TUOTTOA™